Pennut kasvaa, no sehän tietty et ne kasvaa muuta se milloinkaan lakkaa hämmästyttämästä miten vauhdilla. Neljättä viikkoa viedään ja kesäkuun toisella viikolla he lähtevät uusiin koteihin. Painoa kaikilla on vajaa 2 kiloa, tuo tuntuu huimalta mutta se kuuluu asiaan. Nimet, ne "viralliset" on jo annettu näiden työnimien lisäksi.


 Nomparellin Gett'n Lucky


 Nomparellin Glam Gal


Nomparellin Game Boy


 Kaikki yhdessä leikin tiimellyksessä


Jos katsot tarkkaan, huomaat että meillä on hampaat :)

Vauhtia piisaa ja reviiriä on laajennetava piakkoin, tuntuu vaan että en liian paljoa pentulaatikon lisäksi niille vielä anna että löytävät mamman kun tulee nälkä. Saavat kyllä kuljeksia muualla kun olemme valvomassa.
Yksi pentu on vielä vailla kotia, peruutuksen vuoksi, mutta saa nähdä kuinka kauan.
                                                                                                        

Niin on kaksi viikkoa vierähtänyt ja pennut kasvavat suhisten. Jännä miten kun silmät avautuvat kaikki muukin kehitys pyrähtää eteenpäin. Nyt yritetään kävellä ja leikkiä, murinaa ja haukahtelua myös kuuluu pentulaatikosta. Kuuntelevat kun niille puhuu ja pieni Teuvo poika on onnistunut kiipeämään pentulaatikon matalan reunan yli ja onnettomana siellä seikkaili, Lissu ei kyllä kovin huolestuneelta vaikuttanut.


Pojat yhdessä, Teuvo vasemmalla ja Taito oikealla.


Tellu 2 viikkoa, kovin on neiti terhakkana, muutenkin pikku neiti on kovin äänessä ja komentelee poikia.


Taito 2 viikkoa.


Teuvo 2 viikkoa.
Pitää mainita Teuvon nenästä vielä. Pigmenttiä siis on jo nyt, ei ainakaan ole isäänsä tullut sen suhteen

Jokainen synnytys on jännittävä tapahtuma eikä Lissunkaan synnytys ollut poikkeus. Vapaat alkoivat perjantaina 13 päivä ja olin kuin ensimmäistä pentuettaan odottava kasvattaja, odotin että se alkaisi minulle sopivana ajankohtana .

Kyllä ne lämmöt laskivatkin silloin perjantaina iltapäivällä ja innoissani odotin että vuorokauden sisällä meillä olisi pentuja. No avautumisvaihe alkoi ja kesti ja kesti ja kesti. Soitto elänlääkärille lauantaina klo 15 ja ohjeistus kalkkia annetaan nyt ja uudestaan myöhemmin jos eka piikki ei tuota tulosta. Ei tuottanut toka piikkikään tulosta, supistuksia oli kyllä mutta ne kestivät vain muutamia minuutteja. Kohdunsuu oli auki ja kun oikein sormella kurkotti, pennun nenä tuntui mutta kaukana, eikä se sieltä ylemmäksi tullut. Tässä vaiheessa kello oli jo 20 joten Lissu kyytiin ja lääkäriin, joka totesi saman kuin minä että kyllä sen pennun pitäisi olla huomattavasti lähempänä kohdunsuuta kuin mitä se oli. Lissu oli jo aivan poikki valvottuaan edellisen yön kokonaan ja helpotus oli kun nukkumaan pääsi, joskin piikin voimalla.

Ensimmäinen pentu oli poika ja oli Kirsillä melkoinen suoritus että sai niin pienestä aukosta (kertaalleen suurennettu) niin ison pojan tulemaan. Siunailtiin porukalla miten iso pentu mutta seuraava oli vielä isompi tyttö. Viimeinen pentu oli poika joka hipoi sisarusten painoa ja hävisi vain muutamalla grammalla. Eli, poika 332g, tyttö 342g ja poika 330g + helevetin paljon vettä joka lainehti lissun alle siinä leikkauspöydällä, oli pennuilla varsinainen uima-allas ollut lekotella.
Pennut syntyivät 14.4. klo 21.15 - 21.30.


Kotona ollaan ja maitobaari ahkerassa käytössä.



Järjestyksessä, Tellu, Teuvo ja Taito, pitää pennuilla olla "työnimet"
Äitiys on lähtenyt käyntiin hyvin, mitä nyt ensimmäinen yö oli hieman vaikea kivuista ja hämmennyksestä johtuen.


Lissu saa levätä pari vuotta enen seuraavaa koitosta, sen verran oli kohtu venynyt että en kohtakaan laita samanlaiselle koetukselle. 
 

Sanotaan että odottavan aika on pitkä, mutta se huomattavasti lyhenee kun ei tiedä odottavansa mitään. Homma meni näin. Lissu astutettiin ennen ystävänpäivää ja omasta mielestä hommat eivät menneet ihan niin hyvin kuin olisi toivonut, joten Letun astutuksesta ja tyhjäksi jäämisestä viisastuneena en edes viitsinyt toivoa sen tiinehtyneen. Välillä kyllä katsoin että neiti on hieman lihonut mutta en sen enempää kiinnittänyt huomiota sen ulkomuotoon ja käytökseen, ajattelin että se on masentunut juoksujen jälkeen.
Näin jälkeenpäin kaikki oireet kyllä oli siellä, en vaan niitä tulkinnut oikein, olinhan jo luovuttanut.
No kuusi viikkoa oli kulunut astutuksesta ja leikatessani koirin kynsiä ja Lissun vuoron koittaessa otin sen syliin selälleen ja, kappas vaan totesin sen nisien kasvaneen ja ne olivat hehkuvan punaiset,  mutta en vielä sittenkään uskaltanut toivoa liikaa, ajattelin että saattaa olla tiine, mutta nyt kun kynsien leikkuusta on kulunut reilu viikko ja maha kasvanut huimasti, pitää todeta että kyllä, tiine se on.



































tiettyä pyöreyttä havaittavissa viikolla 7.
























sivustakin katsottuna jo huomaa massun. Voi olla että ei montaa tule, mutta pentuja kuitenkin :)

Meillä on myös vieraileva tähti joka tuli astutettavaksi mutta ei omasta mielestä kyllä kenenkään jätkän antanut selkään hypätä joten se nyt meni sivu suun. Hilla on kasvanut ja kehittynyt mukavasti, omasta mielestä erittäin sievä neiti on.


































On äitiä ja on isää tytössä.
























Ehkä kuva kaunistaa, ja painoa on enemmän kuin on sallittu mutta minä tykkään enkä jaksa odottaa seuraavia juoksuja että voidaan yrittää uudestaan. Katsotaan jos vaikka Hilla käy esiintymässä jossain kesän aikana.